Snyyäillään tänäkin syksynä

Ja taas lähdettiin mukaan..olisko jo viides kerta ?? Hyvä tapa piristää syksyä =)

ONNENSUKAT

Sarin Blogista nappasin projektin onnensukat. Pistelin s-postia kyseiseen paikkaan ja siitäpä se sitten lähti.
Vaikka lankaa olisi kuinka niin arvatkaapa oliko minulla PUNAISTA lankaa. Joten kauppaan tieni vei.

Olen nyt neulonut Marttojen vauvasukka-ohjeella.

Esikoiseni tuli hiukan lomailemaan ja hänkin sai puikot sekä punaisen lankakerän kätösiinsä. Sateista viikonloppua ollaan vietetty shoppailun merkeissä sekä löhötty neuloen ja muuta värkäten sohvalla. Turruttaneet itseämme katsomalla Pasilaa... joten ei huono viikonloppu.
Ja leipasinpa kesän viimeisen mansikkakakunkin . Valion sivuilta nappasin Brita-kakun ja hyvää on!

MammaMyy, ihanaiset kiitokseni sinulle ilahduttavasta tunnustuksesta

1.Kiitä tunnustuksen antajaa

2. Anna tunnustus kahdeksalle bloggaajalle

3. Ilmoita näille kahdeksalle tunnustuksesta

4. Kerro kahdeksan asiaa itsestäsi

Näille kahdeksalle lähetän tämän eteenpäin

Leena

Miia

Sirpa
Sari
Kermahattu
Olga
Maca
Sonja


Ja sitten jotain minusta;

1.Minulla on kaksi aivan mielettömän ihanaa ja fiksua ja kaunista tytärtä. Olen ylpeä prinsessoistani jotka ovat jo lentäneet liian kauas äidin luota. Varalapsia minulla onkin ollut ja toivottavasti tulee olemaan pitkä liuta.

2.Minä aivan varmasti liikkuisin luonnossa jollen aivan mielettömästi pelkäisi hirviä ja karhuja. Susi on eläin jota rakastan.Susi liittyy elämääni..

3. Uskon vakaasti eläneeni joskus intiaaninaisena.Eikä tämä ole vain minun uskomus vaan olen elämäni aikana törmännyt omaan tarinaani. Uskon olleeni intiaaninainen joka vaeltaa suden kanssa.

4.Yritän NIIIIIIIIIIIIIN kovasti olla positiivinen vaikka tällä äkkipikaisella luonteellani se on välillä tuskaisen vaikeaa.

5. Tätä ei uskoisi kyllä kukaan mutta minulla on keskeneräisiä käsityöprojekteja aivan liikaa.

6. Omistan omasta mielestäni aivan liian vähän lankaa ja muuta harrastusmatskua..minulla on aivan liian vähän kirjoja ja leffoja. Tällä faktalla saan ostaa aina lisää..(uskoo ken uskoo...ainakin minä uskon!)

7.Minulla on ihan epämääräinen huumorintaju..siksipä moni ei aina oiken ymmärräkään minua.

8. Nauran paljon ja uskon olevani kuitenkin hyvä ja onnellinen ihminen =)

Ja Sukkasilla Mennään

Minä nyt vaan olen perussukka-ihminen. Minusta kauniit langat pitää vaan vääntää perussukaksi kuten ne karmivatkin langat (koska sitä karmivaa sukkaa pidetään vaan salaa). Toinenkin syy perussukkien teolle on se että minä aina katselen samalla elokuvia ja sarjoja jotenka siinä ei oikein pitsejä ja muita kommervenkkejä tarvita.. eli kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Tehokasta ajankäyttöä sanoisin olevan.
Vuodatuksessa oli jos jonkinlaista perussukkaa ..kauniista langoista.En kuitenkaan jaksa niitä kuvia enää tänne keräillä, nähty mikä nähty.
Nämä viimeisimmät perussukat olen tehny joskus alkukesästä ja ne saanee kunnian päästä blogin perussukka-osion ensimmäiseksi näytteeksi.

.
Rakas nuorempi prinsessaiseni on langan kiikuttanu äidille iloksi. Lanka on Gjestalin Frostia...mukavaa neulottavaa vaikka väri ei ihan kymppikärkeä tavoittele mutta siedettävää kuitenkin.

Loma on ohi....

Nyt se loma on sitten loikoiltu ja aamulla alkaa lopullinen arki. Tosin tänään jo kauppa-asioiden puitteissa tehdään töitä ja uusi pieni keijukaistyttönen tulee tutustumaan. Muutenhan ryhmän muut kolme onkin entisiä lapsosia...onneksi saan pehmeän laskun työhön ja ryhmä on vasta keskiviikkona "täyspäinen".
En kuulu leipurimestareihin vaikka välillä homma on ihan kivaa. Leipoisin enemmänkin mutta puuttuu ne syöjät =(
Koska saan tänän pikku Keijusen äitinsä kanssa vierailulle ja kun lomakin loppuu niin pitihän sitä hiukan leipasta.

Pursotuksen jaloa taitoa en osaa, mutta en ole sitä kyllä harrastanutkaan. Oisko se nyt opettelulistalla? Vaikka kauneus ei pilviä hipoile niin hyviä näistä kuitenkin tuli ..liian hyviä =(
Päivän käsitöistä taitaa pitää huolen nämä sankolliset jotka sain ostettua puolitutulta..Rakastan tuoretta mansikkaa, sen makua ja mansikan tuoksua... pakasteeseen mansikka vain pääsee siksi että tirpoille niitä talvella syöttelen...

Mutta *huoks* ei auta... kai näille tarvii tehdä jotain...

Sukkailua lisää

Olen jotenkin ihan suunnattoman ihastunut tuohon Novitan ylipolven sukkaan. Ensimmäiset teinkin ihan mallin mukaan Polku-langasta

Nämä sukat oli muistaakseni Kyjy 2011 -projektista(joka on edelleen tyylikkäästi kesken):  Toinen sukka on porkkanaa ja toinen muistaakseni paprikaa. Kuopukselleni nämä tein ja kivat niistä tulikin.

Seuraavaksi tikkuilinkin sitten

Fabelista nämä namut jotka matkasi myös kuopukseni matkassa maailmalle.

Deligh-sukat tuli sitten tikuteltua. Aluksi väri oli minusta kamala mutta neuloessa rakastuin lähes. Sukat hyppäsi esikoisen laukkuun.

Sitten Fabelista tulikin jo sitten kuopuksen ystävälle, työkaverille ja kämppikselle , ihanaisella tanssipojalle sukat. Ne odottaa yhä luovutusta ja kommettia.. saa nähdä kelpaako. Ja en nyt sen enempää tarinoi vanhoja mutta nämä on todellakin minun ensimmäiset miesten sukat. Olen tarinan vuodattanu jo.. joten olkoon.

Ja lopuksi sitten nämä julkaisemattomat..uudet...ja nää on sitten ihan minun omaan jalkaan

Ihnat Fabelit omiin jalkoihini... näihin olen myös niin rakastunu että.
Ja kerrottakoon että kun eilen kerroin puikoilla olevan uudet polvisukat niin toinen niistä syntyi tänään valmiiksi ja joutui korin pohjaan odottamaan toisen syntymistä... Ja puikoillahan on myös seuraavat ylipolvensukat...

Polvisukkailua

Kesäloma alkaa olla ohi ja maanantaina edessä uurastus ja uudet haasteet vanhassa tutussa työssä.
Minähän en kuulu seiskaveikan rakastajiin vaikka kummasti sitäkin hamstraan kaupasta nurkkiini lojumaan. Joskus alkukesästä jostain syystä minun ostoskoriin hyppäsi tuo OPI VILLASUKKA-lanka. Sanotaanko et se nyt vaan oli niin halpaa ja väri miellytti. No eikun haasteena otinkin sitten Novitan sukkalehdestä ensimmäisen mallin. Jos joskus neulominen on tyskeää niin ainakin nyt se oli.. paljon paljon muuta sain neulottua sivussa ennenkuin sukka oli valmis. Kirosin sukan alimpaan sukkahelvettiin... vaan kun pistin sukan paksuun koipeeni niin ei se nyt niin hirmuisen kamala sitten ollutkaan... vaan kun ovat paksut kuten pohkeetkin niin saa nähdä tuleeko sitten pidettyä (en kuulu paksujen sukkien pitäjiin)

Onhan ne ehkä ihan söpöt....

Kun Vuodatus rakkaani hävitti kaiken niin tässä vanhoja tekemiäni polvisukkia. En olekaan niitä oikein kovasti harrastanut. Puikoilla onkin yhdet ja ynseyden ynseys..nekin seiskan raidasta. Ei ihme että puikolla silmukat odottavat.

Nämä neuloin joskus joululahjaksi esimiehelleni..unisukiksi

Nämä esikoiseni ystävälle joku joulu joskus vuonna jotain

nämä on kuopus vieny mukanaan..

ja nämäkin on kuopuksen mukaan matkanneet.

No nyt on ainakin uusi blogi saatu sukkaistettua käyntiin..opetteluttaa tämä uusi elämä mutta jospa sitä vanha oppisi uusille tavoille vielä =)