Suomi 100 vuotta

Syksyllä innostuin menemään kirjastossamme järjestettävään novellikoukkuun. Ideana siis oli tehdä käsitöitä ja samalla kuunnella novelleja. Kainuun novellikoukuissa oli otettu juhlavuoden haaste eli Suomi 100v. Kainuun sote oli lahjoittanut lankaa, Novitan Ipanaa lippumme väreissä. Langoista oli/on tarkoitus tehdä juhlavuonna syntyville pienokaisille peitto. Innostuin tottakai tekemään oman peittoni joka myös hyvin sopi myös KyJy-projektiini. Mallin peittoon sai valita itse ja yksin ei tarvinnut peittoa väsätä. Moni neuloi 10x 10 cm palasia joista peittoja yhdisteltiin. Itse olin jo aikaa sitten ihastunut pajuneliöön ja nyt sainkin  syyn neliötä kokeilla. Päätinkin tehdä yksin yhden peiton jonka koko olisi 50x70cm. Harmikseni en päässyt osallistumaan syksyn aikana kuin yhteen koukkuiluun työvuorojeni takia joten peitto onkin hiljakseen kaiken muun ohella valmistunut kotosalla. 

 

 

 

Ja peitto valmistui mukavasti myös itsenäisyyspäivän aikoihin. Itse olen tosi tyytyväinen tulokseen ja toivon tämän lämmittävän myös sitä pienokaista , ken tämän  saa. 

Nämäkin tuli kyjyiltyä..

 Niina Laitisen malli Eveliinat tuli aloituksena nro 7 ja ovat olleet valmiina jo aika päivää sitten. Lankana oli ihana Mellanraggi

 

Lumi Karmitsan ihastuttava kirja Villit vanttuut & vallattomat villasukat sai minut ottamaan pionilapaset yhdeksi työksi (nro16). Ensin minua epäilytti kun lapaset näytti jotenkin leveiltä, mutta hyvin nämä käteen istuvat kuitenkin. Neulottu ohjeen mukaisesti seiska veikasta, vaikkei se minun ykkössuosikki lanka olekaan.

 

Mummun sydänkäpyselle

 

Kyjyssä olikin hieno tilaisuus neuloa pienelle sydänkäpyselleni. Vaan kuinkas se sitten menikään...

Kyjy aloitus numero 1 oli ampparipaita nuorelle herralle. Ohjeen otin Teeteen nettilehdestä ja lankana oli Teeteen Hilla. Kivahan siitä tuli mutta no neuloessa epäilykseni kohdistui jo kaula-aukkoon. Oli niin tiukan oloinen ja ei mitään napitusta olkapäällä. Arvata saattaa mahtuiko nuoren miehen pää aukosta. Ehkees puserolle joku käyttäjä löytyy joskus.

 

 

Kyjy nro 8 olikin sitten tyttäreni pyynnöstä lapaset ja kantoliinasukat. Teeteen Helmi on minun suosikki näissä "vauvaneuleissa". Nämä pääsi kuin pääsikin käyttöön. Johtuneeko siitä, että ne tilattiin tarpeeseen.

Ja taas ilmestyi Teeteen nettilehti ja mummuhan ihastui kyseiseen villatakkiin (kyjy15). Kivahan siitä tuli mutta kun sydänkäpynen tämän sai oli nuori mies kasvanut kohinalla ja hiukan "kinttanahan" siitä sit tuli. 

Kyjy 19 oli pipo , samaisesta lehdestä kuin villatakki. Tämä mummun helpotukseksi nyt kuitenkin sopi päähän. Ei tunnu tämä mummu nyt pysyvän sydänkäpysen kasvuvauhdissa lainkaan :)

Turvalonkeroita

Viime kevättalvella taisi iskeä kaikkialle innostus tehdä turvalonkeroita.Ja niinhän se iski tänne myös. Helposti innostuu uusista jutuista, mutta itse kompastun aina samaan kuoppaan eli en vaan jaksa vääntää montaa samanlaista. Muutaman turvalonkeron virkkauksen jälkeen se sit jäi...
Vaan alkoipa kyjy. Otin listalle myös lonkerot. Tänään sain kyjy lonkerot valmiiksi.

Langan kulutus täytyy olla kyjy-töissä 50g. Jokaisen punnitsin ennen täyttöä ja näiden neljän paino on yhteensä 76g. Nyt nämä hyppää toisten keväällä tehtyjen seuraan..

ja suuntana pyykkikone . Joku kaunis päivä matka jatkuu kohti Kainuun keskussairaalan keskolaa. Tiedä vaikka lonkerot lisääntyisi tässä päivien aikana .

Ruokailuun rättejä...

Ekoteko vai mikä , mutta kun hoitelee pieniä ihmisiä ruokailussa lentää ja roiskuu.Talouspaperin kulutusta vähentääkseni ajatuksissa ollut tehdä pienet pyyhkeet joilla suu ja sotut pyyhitään. Ebaysta tarttui Kiinan ihanaa pehmoista bambulankaa tilattavaksi. Ryhmäni kun on nyt poikia täynnä ensimmäinen rätti sai kuviokseen traktorin.Tikuttelin näitä katsellessani vanhaa tv-sarjaa Puhtaat valkeat lakanat. Niinpä homma valmistui isommin puuduttamatta, kaikki 5 "rättiä". Kuvio on Pinterestin ihmeellisestä maailmasta napattu . KyJy nro 5 on valmis!

Tawashi

Joku vuosi sitten tilasin Lankavasta pellavanarua, joka on nyt pyörinyt kaapin kätköissä. Tarkoitus oli tehdä pesukinnas. Ei tullu kinnasta mutta tawasheja tuli  3kpl:tta näin KyJyn. Narua sain nro 5 koukulla tuhottua 364g. KyJy nro 4 on valmis ja pääsen nyt sieniä kokeilemaan

Midsummer

 Kevään aikana neulonta into hiipui ja hiipui.Käsitöiden tilalle palasi vanha harrastus, lukeminen .Sain kuin sainkin jyjyt väännettyä valmiiksi. Se oli itsellekin ihme. Mielessäni vannoin etten enää osallistu näihin , mutta tässä sitä ollaan taas eli nyt kyjyillään.

Listaa en ole laatinut vaikka tiedänkin mitä meinaan tehdä.Nyt ei kuitenkaan listassa ole sukat enimmistönä.Aika pieniä työt tulee olemaan, tietenkin sääntöjen puitteissa mennään toki.

Alunperin ei sukkaa heti pitäny tehdä, mutta silmiin osui Niina Laitisen ihana midsummer socks ja niinhän ne puikoille pääsi kun Novitan nalle oli minulle koko kevään huudellu hyllyistä.Langan väri nyt vaan oli niiiiiiiin ihana.

Juhannuksena sitten lanka neulottiin valmiiksi. Ja silmä tykkää niin.

Kyjyilyni toinen aloitus on siis nyt valmis.Ensimmäinen vielä hitusen vaiheessa

Hetkiä helmikuussa

Aika tuntuu kiitävän huimaa vauhtia. Alkaa olla minun vuodenaikani eli kevättalvi:)
Jyjyily on jatkunut. Kaverilleni neuloin ylipolven menevät säärystimet. Ummikona hiukan hänelle tein mutta joskus menee nappiinkin. Saaja oli tosi tyytyväinen raidallisiin ja kukallisiin säärystimiinsä. Väritkin sattui niin kohilleen. Lankana minulla oli musta Alize superwash ja hitunen valkoista sekä laatikon kätköistä löytynyt kiv a Strompegarin sock wool. Satunnainen ostos jostain joskus.

Seuraavana neulottiinkin sitten Talvisukat ja mentiin muita ihania blogin ohjeen mukaan. Väritys nyt on mitä sattuin seiska veikkaa olemaan eli tylsä ja sukista tuli minulle itselleni liian pienet, joten kiertoon menevät. Muutoin näiden neulominen olikin kiva projekti vaikken päivätahdissa mennytkään.

Jyjyilyyn olen myös joka kuukaudelle ottanut sukat Niina Laitisen sukkakalenterista. Helmikuun sukat valmistui sillä poikkeuksella etten niihin kirjonut sydäntä.Tykkään Laitisen sukkamalleista, kivoja neuloa välillä näitäkin.

Enkelten neulominen oli tuskaisaa. Nyt kuitenkin jyjy-lapasetkin ovat valmiit ja kahdet parit pääsee tädille lähtemään. Tilauksia on kolmet odottamassa mutta enkelit saa odotella vuoroaa.Kauniit nämä on, ei voi mitään.

Kaikki jyjy-aloitukset on nyt tehty. Kori pursuaa ja neulonta ei nappaa joten aika hyvä lähtökohta.Mummun sydänkäpynen tarvii uuden villahaalarin ja se tekele kaivetaan korista seuraavaksi neulottavaksi.

Yksi uuden vuoden hiljaisista lupauksista oli et opettelen jonkun uuden taidon tänä vuonna. Tätä ei ehkä ihan lasketa mutta lomaviikon käytin kankaan kutomiseen. Mattoa oon joskus tyttösenä paukutellut mutta nyt aloitin ikuisuusprojektin numero *jotain* eli rekipeitto. Ja kangashan siihen pitää saada. Aikaa kudontaan meni yllättävän paljon mutta hitaasti ja varmasti etenin. Ja juu... kuten arvasin jäin kudonta koukkuun ja meinaan jatkaa kunhan aikaa taas olisi. Motivaatio meinasi tätä kutoessa loppua kun tummaa tylsää kangasta paukutti sen 170cm.. Pieni osa rekipeitto-projektista on siis valmis.

Tätä sitten en ollutkaan koskaan ennen kokeillu ja oppiminen ei tapahtunutkaan yhdessä illassa. Eli menin kehräyskurssille. Onneksi on oppinu jo nauramaan omille tekeleilleen ja töppäyksilleen. Muutoin olisi loppunu ekaan iltaan. Vaikeaa mutta kiehtovan kivaa.. tulee siis nyt rukin etsiminen eteen. Ihan pian ei näillä taidoilla vielä sukkalankoja kehrätä, sinne on vielä pitkä matka.

Ja viikonloppuna ennenkuin flunssa kaatoi sain vielä tilatun ilon kyynel-nenäliinan virkattua pikkuneitosen kastejuhlaan. Tammikuussa toki sydänkäpysellenikin virkkasin omansa ja neuloin kastemekonkin mutta ne kuvat jäi ottamatta. Kastejuhlankin kuvat ovat vielä onnellisten ihanien nuorten vanhempien koneella.Niistä ehkä joskus myöhemmin sitten.

Valmistunutta ja aloituksia

Jyjy aloitus nro 2 oli Emiliat. Näitä olikin mukava neuloa ja kauniit niistä tuli. Lankana Mellanraggi

Sukkakalenterin January socks oli kertakaikkisen ihana ja kiva neulottava. Tässä lankana on vanha seiska veikka kerä. Minulla kun on aika vähän näitä tämän paksuisia lankoja. Tämä kuten edellinenkin malli on Niina Laitisen malleja. Kolmas aloitus siis valmis.

Nyt on aloituksia tehty yhteensä kymmenen ja toiset kymmenen tehtävä helmikuun aikana. Hiukkasen on neulonta into kadoksissa mutta oon ajatellu ettei tää jyjyily nyt niin vakavaa ole, että tästä stressaantuisi.

Osallistun myös löysäpipoisten Ufoiluun. Tammikuun ufona oli usko toivo rakkaus lapaset. Neuloin kyseiset lapaset tädilleni joululahjaksi. Siinäpä kävikin niin , että innoissani neuloin kaksi saman käden lapasta. Kiireellä sain lapaset valmiiksi ja nakkasin koriin tämän ylimääräisen. En tiedä milloin olisi puikoille päässyt uudestaan mutta tätini tilasi kahdet lapaset omansa saatuaan... ja minullahan oli yksi jo valmis:) Tädille toinen pari on nyt jyjytyönä. Ja tilauksia on tullut kavereilta vielä kolmen parin verran. Kahdet viimeiset lupasin vasta ensi syksynä. Minusta ei ole urakkahommiin :)

Jyjy 2016

Päätinpä haastaa taas itseni neulomaan ja osallistua jyjy 2016 tempaukseen.Tavoitteeksi itselleni asetin, että jyjyn 20 työtä tulee tehdä jo olemassa olevista langoista. Pää löi tyhjää kun pääsin aloittamaan jotenka summassa nappasin laatikosta kerän ja päätin pähkäillä mitä siitä tekisinkään.
Käteen tarttui värikäs kerä, oiskohan tää joku Hot Socks Cambridge. Ensi ajatus oli et miksihän oon täänkin ostanu. Lanka ei oo netin harhalaukaus vaan ihan ostettu kivijalkakaupasta.Nyt tää lanka aiheutti jonkinmoisia inhon väristyksiä. Päätin , et tulkoon sukka ja perussukka siit tulikin sit loppujen lopuksi.
Olihan minulla aluksi mallikin ja työstin sitä kunnes totesin ettei toimi ja purkuun. Lanka varmaan tunsi minua kohtaan samanlaista vastenmielisyyttä kuin minä sitä kohtaan, koska niin vaikeaa tämä perussukan työstäminen oli . Ihan kuin olisin eka kertaa puikoilla tehnyt jotain... tarina ei kerro silmukoiden tippumisen määriä ym. pieniä extra elementtejä. Nyt ne on siis kuitenkin valmiit.
Takkuaakohan kaikki seuraavat jyjyt?* huokaus*

Onni

Kun elämä ottanu ja antanu viimeiset vuodet kylmällä kädellä niin viime keväänä aurinko loi ensimmäisen säteen... ja niistä säteistä syksy loihti suuren onnen.
Minusta tuli mummu.
Ei ole sanoja kertoa miten pieni prinssi vei äitinsä massussa jo sydämeni.
Hän on ihme suuri!

Mummuhan tekaisi pöllöpeiton

villavaatteet...tosin potralle prinssille liian pienen nutun

Merinovillasta vaippahousuja

Tuore äiti sai syksyn villityssukat eli räsymattosukat.

Rauhallista adventtia jatkan flunssaisena lipittäen glögiä😍

Niin poissa...

On oltu pitempi aika.Siihen löytyy myös hyvä syy, tauti nimeltään laiskuus ja nimenomaan blogilaiskuus. Onhan sitä jotain tullut tehtyäkin mutta enemmän niitä pistäny facenryhmiin tai instaan.
Mutta se siitä sit.
Lankakätköistä kaivelin kaksi kerää:Alizen superwashia ja Gjestalin Frostia. Netissä on jyllänny kova räsymattobuumi ja niinpä minäkin sitten päätin omani tehdä...

Ja tämmöiset niistä tuli.

En edelleenkään kuulu seiska veikan ystäviin vaikka välillä sorrun sitä ostamaan.Syy yleensä herkullinen väri tahi "pakko saada lankaa"-päivä.
Viimeksi rakkaan kuopukseni luona vieraillessa nappasin häneltä Novitan Pirta lankaa ja tuolla se on kätköissä lojunu niin monen muun kerän kanssa kunnes ilmestyi Novitalta uusi sukkalehti. Kun jotenkin kehnuutti kaikki päätin neuloa lehden ensimmäisen mallin ja sehän oli Tunturi. Seiska veikkaa ei käsiin löytyny niin näppärästi kuin Pirtalanka ja ei kun puikoille.

Perussukat joihin pistettiin erilaisia pintoja. Yllätyin miten kivat sukat näistä tulikaan ja pehmeät. Sellaiset kotosukat.Seuraava malli on muuten neulottu isosta veljestä.Sitäkin näytti jemmassa olevan.Tosin nyt pitää välillä muutakin puuhailla, mutta seuraavaan kehnuutukseen on siis malli valmiina.

Ups!Eihän tää nyt niin työlästä ollutkaan tämä blogittaminen😃

Hopean hohtoa

Helmikuussa aloittelin ikonin maalauksessa jotain uutta...

Halusin kokeilla hopeaa..Aluksi opettaja oli ajatukseen hiukan nihkeä mutta innostui lopulta

Mutta niinpä vaan ikonini valmistui ja olen niin tyytyväinen seitsemänteen ikoniini. Ja epäilijöidenkin mielestä siitä vaan tuli hyvä.

Paluuta taaksepäin

Osallistuin siis joulun tienoilla alkavaan JyJu2015 tempaukseen. Kaikki työt piti olla aloitettuna siis vasta huhtikuun lopussa. Omat työni sain kaikki jo valmiiksi maaliskuussa. Tässä näitä vielä...
Neuloin ystävän noita-akka tekeleelle pitkät raitasukat, eriparia.

Novitan lehdestä löysin ihanat vaahtokarkkisukat

ja ihan muuten vaan pehmoiset polvisukat itselleni

Viimeisenä valmistui afrikankukka hippo. Hipon kokoaminen vaatikin sitten hermoja. Hippo on nyt seikkailemassa kansalaisopiston näyttelyssä ja matkannee sitten eräälle pikkumiehelle

Osallistuin myös fb:n löysäpipoisten kuukausi ufoiluun. Maaliskuussa valmistui joskus viime syksynä aloittamani tunika. Tunikaan oli neulottu hihatkin mutta arvannette ettei ne sitten pelittäneet yhtään. Meinasin koko hela hoidon viskellä roskiin mutta sitten neuloin hihoiksi muutaman oikean kierroksen ja se mukavasti rullaantui,,, joten ehkäpä tämä sitten menee näin.

Jotenkin bloggailu takkuilee mutta ehkäpä piristystä on tulossa =)

Pääsiäistä kohti

Viikonloppua on vietetty kansalaisopiston pääsiäisaskartelukurssilla. Useampana vuonna suurin osa meistä kurssilaisista on työstänyt koristemunia. Uusia haasteita pitänee hakea ja tänä vuonna ystäväni kanssa se oli tämä:

Tilasimme työstettäväksi hiukan isommat munat. Styroxmuna on 30 cm.

Munaa työstin servettitekniikalla ja tykkään valmistuneesta munasta . Hiukan pistin myös helmiä koristeeksi-

Munan sisustakin on koristeltu joten tänne voi kätkeä nyt aikamoisen kasan pieniä suklaamunia :)))

Pinterestistä nappasin hiukan vintage-tyylisen munan.. tämä on tehty paljon pienempään munapohjaan

 

Viikonloppu vierähti nopeasti mukavassa seurassa ja toinen iso muna sai vasta kangashunnun päälleen joten siihen palaamm ehkä myöhemmin.

Puikkojen heiluttelua

Käsitöiden teko on ollut nyt vaan näitä JyJuja... aloitukset pitää olla tämän kuun loppuun mennessä ja valmiina työt juhannuksena. Oon neulonu aina työn loppuun ennen uuden aloitusta, paitsi kesken on afrikankukka hippo jolla ei ole niin kiirettä. Tällä hetkellä tilanne on se , että aloitus nro 18 on hitusta vaille valmis ja vielä pitää ne kaksi joten enköhän selviä urakastani.
Työ numero 11 oli kauluri ja joutui Uffin laatikkoon. Kutitti minun herkkää hipiää niin , että ... jospa jollekulle kelpaa.. samoin kävi sille pipolle jonka samasta langasta tein.

 

Numero 12 oli polvisukat tätilöiselleni. Hän ilahtui ja tykkäsi kovin. Mikäs sen mukavampaa kuin ilahduttaa ja yllättää normiarkena.

Lapaset (nro13) neuloin siitä koolamastani langasta... alle kun laittaa ohkaset lapaset niin kovemmillakin pakkasilla ei näpit jäädy. Jäivät omiksi työlapasiksi.

Ystävä tilasi tyttärelleen ylipolvensukat... oli entiset neulomani kuluttanut puhki. Näistä tykkään itsekin yli kaiken ja pitäisin itselläni mieluusti. Minun värimaailmaani sopivat. Työnumero 14

Ihana huivilankani.. Louhittaren Luola.. ja tuli ongelam millaisen huivin teen kun tuntui ettei mieleistä saa millään, Tätä lankaa purettiin ja aloitettiin ja purettiin. Viimein se sai olla Baktus (nro15)

Sitten lankakätköistä löytämäni joku seiskaveikka vanhuus pääsi lapsen sukiksi (nro 16)

Susilapaset ihan omaan kätösiini ( nro17)

Ja nyt puurtamaan loppuun ystävän tilaamat pitkät raitasukat. Hän teki ison noita-akkanuken ja tilasi sukat. Nämä tulee han mutuna.. hiukan mittoja toki. Ensi viikonloppuna nähdään sopiiko sukat vai joudutaanko fiksailemaan :)