SUKKIA HILLOKELLARIIN

Tänä vuonna päätin stressaamatta osallistua Sukkasatoonkin.

Ja täyttää minun pitäisi sitten Hillokellaria. Jospas minä sinne jokuset täytöt saisin.

Eilen illalla sain tietää myös syksyn SNY-parini. Kutkuttavaa taas kerran =)

TILDAPELÄTIN...vai miten se meni?

Minä oon ihaillu niin Tildajuttuja ja haaveillu vaikka sun mistä. Tilda-kirjojakin on jo useampi hyllyssä.Minulla on vaan esteenä se ihan pieni juttu...minä ja ompelukone =( Olemme kuin pahimmat viholliset. Kun istahdan sen ääreen into pinkeänä niin jopas jotain...alkaa ihan temppuilemaan. Halunnee osoittaa minulle paikkani joka ei todellakaan ole hänen ääressä.
Välillä uhmaan kaikkia jumalia ja kestän sadatellen ne pienet pakolliset hetket. Olenpa joskus erehtynyt kuvittelemaan :" Hei täähän toimii! Minä osaan" ja sitten alulanka alkaa koneessa elää omaa elämäänsä ja tikki on haperoa. Uhittelen minä omassa pienessä mielessä et taltutan koneen vielä. Uhosin kevään meneväni jopa kansalaisopiston ompelukurssille ja kurssin opettaja vannoi, että tekee minusta vielä ompelijan. Nyt näyttää kuitenkin siltä ettei tänä syksynä riitä puhti moiseen..selittelyä kukaties,
Noh... jumalia uhmaten ompelin elämäni ensimmäisen Tilda-jutun. Minulla olisi jemmassa se ihan EKA Tilda joka on puolivalmis(ylläripylläri) , mutta eihän sitä löytyny kun inspis iski. Joten sai jäädäkin piiloonsa. Ja koska tämä on variksenpelätin niin pistinpä sen oveeni kertomaan kuka täällä asuukaan...

LAHJONTAA...

Esimiehelläni on heinäkuussa syntymäpäivä. Joskus vuosia sitten kun hän täytti vähemmän vuosia menimme isolla porukalla aina "ilahduttamaan " häntä.Nyt kun kaikki olemme vanhentuneet juhlimisetkin rasittavat enemmän.. kuitenkin olen häntä vuosia jotenkin muistanu hänen merkkipäivänään. Kyseessä voisi olla jopa lahjontayritys mutta kerrottakoon että olemme olleet vuosia, vuosia ja vuosia ystäviä. Ei ehkä maailman paras yhdistelmä... ei esimiehen kanssa kannata ystävystyä..hänen kanssa pitää vaan yrittää tulla toimeen.

Esimieheni on "punainen" ihminen joten näppärä minä väkersin hänelle avainnauhan.

Keväällä tein prinsessalleni sinisävyisen avainnauhan ja muutaman muunkin olen värkänny. Pistän niistä kuvia joku toinen päivä. Esimieheni tykkäsi kovasti... tosin hän tykkää varmaan ylipäätänsä kaikesta.

Korulle räpelsin perhosrasian ja keijukortinkin sain väkerrettyä. Kaupasta löytyi ruusuinen "ämpäri " ja siinä ON kyllä jonkinlainen kukankarahka, vaikka kuva ei sitä hirveesti tuo esille. Vietimme mukavan illan..ja töihin liittyviä asioita ei edes mainittu =) Se oli hieno heinäkuinen päivä..

NÄPERTELIJÄT....

Rakkaat ystäväni ja myös ne vähemmän ystävät...
Minä emoilen astakissa tässä kuussa joten mukaan vaan =)

Kesäkuussa sain voittoni ja se olikin ihanaisen miellyttävä...joskoos ois sinun vuoro voittaa???

SUKKAILUELÄMÄÄ

Minä en oikeasti, todellakaan ole seiskaveikan enkä Nalle-langan ihailija... jokin minut vaan pistää sitä ostamaan aina uudestaan ja uudestaan. Tänäänkin sorruin moiseen "syntiin". Olen varmaankin jotenkin tapojeni orja. Nallen kukkakedoista olenkin värkänny monet perussukat kuten nämä heinäkuussa tikutellut

Noh... minä en olisi minä jollei näiden Nalle-lankojen takana olisi muutakin kuin neuloa perussukkaa. Loppulangoista teenkin sitten ikuisuusprojektiani...eli isoäidin-neliöpeitettä. Siihen kelpuutan vain nallelankoja ja VAIN "jätekeriä" . Minut hyvin tuntevat siis huokaavat siellä jossain että joo... tuo peitto ei nää päivänvaloa koskaan. Pakko todeta että paljon mahdollista mutta perilliseni jatkakoot sen loppuun tai heidän perillisensä tai...

Huomenna taas arkea. Esikoisen kiikutin junalle tänään ja mieli pukkaa olemaan sen mukainen. Eilen piti kaiken laihduttamisen keskellä kuitenkin hiukan herkutella... ja voih... miten hyviä letut onkaan *nams*

varsinkin vaniljavaahdon ja vadelmien kera =)

ARVONTAA

Täältäpä löytyy ihana arvontajutska:

ERÄÄNÄ KESÄLOMAPÄIVÄNÄ...

päätin viimeinkin pistää eteisessä kaiken roinan säilytyskaappina toimineen "kierrätys"laatikoston paikkaan pois tai jotakin.

Vaan jonkun inspiraation ajamana kipaisin hakemassa purkin valkoista maalia paikallisesta kaupasta ja törkeään hintaan vielä (hätä ei lue lakia).
Uppouduin maalauksen helpolta vaikuttavaan maailmaan. Voinen kertoa ettei se homma menny yhtään kuin... noh...jonkinlaisen maalipinnan sai ja hempeilijä minä leikkelin sitten "suunpyyhkimiä" koristeeksi.

Ja laatikon päälle liimailin kokonaisen servetin...

kaappi sai uuden elämän ja sisuksiinsa korttitarpeita.. Ja koska minä bongaan aina vaan virheitä niin virheetön ei tullut tästäkään(vaan jätänpä kertomati), mutta palvelleen minua aikansa ...

Ja arvatkaa olenko tässä maalaillu melkeistä kaiken valkoiseksi...vaan kaikki aikanaan =)