ILTASATU

En muista ollenkaan , että minulle olisi lapsuudessa iltasatuja luettu. Enkä muista , että ylipäätänsä olisi luettu. Ennen kouluikää leikit taisi olla ulkona ja tietysti aikakin oli sitä mitä oli. Kun joskus sitten opin lukemaan minusta tulikin ahkera kirjaston käyttäjä ja sitä olen ollutkin tähän päivään saakka vaikka kotona minulla on kirjoja pienen kirjaston verran.
Omille tyttärilleni luin iltasadun.Lauluin unilaulun ja sitten oli sadun vuoro. Olen aina nauttinut siitä hetkestä . Se oli meidän rauhoittumishetkemme.
Hoitotirpoilla luen päivällä unisadun. Vaikka hoidokkini onkin pieniä niin silti. Joskus mietin , että voisin lukea mitä vaan ja he tuskin tiedostaisivat. Uskon ääneni rauhoittavan heidät uneen turvallisesti.
Olen aikuisiän varmaan aina lukenut illalla sängyssä. Viime talvena se saattoi olla vain rivi ja en jaksanut keskittyä enempään. Onpa joskus kirja vienyt niin mukanaan, että koko yönä ei  ole nukuttu. Onneksi vanhuus tekee tässäkin asiassa tehtävänsä. Tänä kesänä olen taas löytänyt lukemisen.
Iltasatunani on tänään Vuorovetten prinssi, jotenka ihan sadun merkeissä mennään =)